Vtornikit
Tervetuloa seuramme Vtornik- eli tiistailuennoille! Luennot pidetään seuramme tiloissa osoitteessa Uudenmaankatu 1, 3. krs, Turku, ellei muuta mainita (ei hissiä). Kaikki kiinnostuneet, myös ei-jäsenet, ovat lämpimästi tervetulleita! Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ellei muuta ole erikseen ilmoitettu.

ti 17.1.2012 klo 19:00
Venäjänkielinen VTORNIK-LUENTO - Opiskelija Anna Ivanisova
Anna Ivanisova puhuu kotikaupungistaan Murmanskista

”Мурманск и Мурманская область моими глазами. Рассказ о жемчужине русского Севера и крае, в котором я выросла.”

Luento on tarkoitettu kaikille enemmän tai vähemmän venäjää harrastaneille. Anna puhuu selvästi ja käyttää kaunista venäjän kieltä. Anna kertoo Venäjän pohjoisesta helmestä, kotiseudustaan Murmanskista ja Murmannin seudusta.


ti 28.2.2012 klo 19:00
Professori Pekka Hakamies
Kalevalan laulumaat Venäjän Karjalassa

Luennon aihe sivuaa Pietari-seuran 3-10.8.2012 suunnitteilla olevaa Itä-Karjalan -matkan teemaa.

Luennossa kerrotaan Vienassa ja Aunuksessa lauletun kalevalaisen kertovan runouden tunnetuksi tulemisen historiasta ja runonkerääjien matkoista. Lisäksi esitellään erilaisia näkemyksiä siitä, missä tämän runouden tyyssija on ollut, millä perusteella kalevalaista runoutta on oletettu alkuperältään karjalaiseksi ja millä perustein sen karjalainen alkuperä on kiistetty.

Luento valottaa sekä runonkeruun vaiheita että Karjalan historiaa, etenkin asutushistoriaa, ja runojen ja muun kalevalamittaisen folkloren esiintymisalueita.


ti 20.3.2012 klo 19:00
KTM Mika Kamensky ja HSO-sihteeri Päivi Kamensky
Kamenskyn sotilas- ja aatelissuvun vaiheita Suomessa ja Venäjällä

Kenttämarsalkka Mihail Fedotovitš Kamenski osallistui Venäjän Turkkia ja Preussia vastaan käymiin sotiin ja sai palkkioksi sotamenestyksistään tsaari Paavali I:ltä kreivin arvonimen ja laajat maaomistukset Moskovan eteläpuolelta. Pojista kaksi, Sergei ja Nikolai seurasivat isänsä jalanjälkiä ja niittivät mainetta kenraaleina mm. Napoleonia vastaan käydyissä sodissa. Suomen sodassa 1808-09 kreivi Nikolai Kamenski eteni voitokkaasti Pohjanmaalle saakka. Oravaisissa käydyssä taistelussa kenraali Kamenski käänsi sodan Venäjän voitoksi.

Venäjän vallankumouksen puhjettua Kamenskin suku hajaantui eri suunnille, ja osa suvun jäsenistä päätyi eri vaiheiden jälkeen Suomeen. Yksi suvun nykyjälkeläisistä, Mika Kamensky ja hänen vaimonsa Päivi valottavat suvun mielenkiintoista historiaa ja kertovat suvun edellisen sukupolven emigroitumisvaiheista.


ti 17.4.2012 klo 19:00
Arkkitehti, fil. yo (arkeologia) Panu Savolainen
Viipurin kaupunginkirkon eli entisen tuomiokirkon tutkimushanke

Viipuriin rakennettiin 1400-luvun alkupuolella tiilinen kaupunginkirkko, joka sai tuomiokirkon aseman Kustaa Vaasan perustaessa Viipurin hiippakunnan vuonna 1554. Kolmen valtakunnan alueella sijainnut ja kolmen uskontokunnan pyhättönä toiminut rakennus tuhoutui pommituksissa 1940, ja nykyään se on rapautuva raunio.

Mikael Agricola -seuran vuonna 2010 käynnistämässä hankkeessa rauniokirkkoa tutkitaan arkeologian ja historiantutkimuksen avuin sekä suomalaisin että venäläisin voimin. Pitkän aikavälin päämääränä on konservoida ja kunnostaa raunio jälkipolville säilyväksi, kertovaksi muistomerkiksi.


Kirjavtornikit

ti 7.2.2012 klo 19:00
Dosentti Elina Kahla
Kohtaamisia Marina Tsvetajevan kanssa

Venäjän kulttuurihistorian dosentti Elina Kahla kertoo suhteestaan suureen venäläiseen modernistiin Marina Tsvetajevaan (1892-1941), jonka syntymästä tulee kuluneeksi 120 vuotta. Kahla esittelee Tsvetajevan Venäjän historiallisia mullistuksia heijastaneet elämänvaiheet ja tuotannon pääpiirteissään sekä vastaa kysymykseen, mihin Tsvetajevan suunnaton suosio tämän päivän Venäjällä perustuu. Luennossa käsitellään myös Tsvetajevan kääntämiseen liittyviä vaikeuksia ja runojen musiikillisia tulkintoja.

Kahla on kääntänyt ja toimittanut kokoelman Marina Tsvetajeva: Piru ja muita kertomuksia.


ti 13.3.2012 klo19:00
BOKVTORNIK-FÖRELÄSNING på svenska - Författarinnan Marianne Backlén
Är det lönt att dansa på tå när hela världen går under?

Marianne Backléns farföräldrar föddes i S:t Petersburg och kom till Finland efter Oktoberrevolutionen. Deras livsöden finns i bakgrunden till hennes nya roman Eldfågelns dans.

I romanen berättar hon om flickan Anna Ivola, som lyssnar på Blomstervalsen i ett grådaskigt Helsingfors på 1950-talet. Parallellt med Annas uppväxt som dansös berättar Backlén om kända ryska dansares ofta tragiska liv: Tamara Karsavina, som dansade Eldfågeln år 1910, Vaslav Nijinsky, som blev Ryska balettens största stjärna och obotligt sjuk, Rudolf Nurejev, som år 1961 hoppade av under Kirov-balettens turné i Paris. Olga Spessivtseva fick smeknamnet "den slumrande ballerinan". Hon tillbringade 20 år på ett mentalsjukhus i New Jersey, men levde sina sista år på det ryska ålderdomshemmet Tolstoyfarmen i New York. Som 90-åring gör hon plién på ostadiga knän och undrar: Vart försvann dansen? Vem av oss finns kvar? Är det bara jag?


ti 3.4.2012 klo 19:00
Kirjailija Harri Raitis
Nobel-kirjailijan kertomus Turusta

Sveitsiläinen kirjailija Carl Spitteler (1845–1924) toimi suomalaisen kenraalin, Carl Standertskjöldin, Pietarissa asuvan ammustehtaiden tarkastajan, poikien kotiopettajana 1870-luvulla. Talvikaudet kuluivat Pietarissa, mutta kesät Spitteler vietti perheen maatiloilla Suomessa Kirstulan kartanossa lähellä Hämeenlinnaa ja osaksi Laukon kartanossa Vesilahdella. Toimiessaan sittemmin baltiansaksalaisen paroni Nicolaus von Cramerin perheessä kotiopettajana kesiä vietettiin Karjalankannaksella. Spitteler poikkesi Suomessa vielä vuonna 1880, kun hän Venäjällä käytyään matkusti Tallinnan, Helsingin ja Tukholman kautta kotimaahansa.

Kirja-vtornikin aiheena oleva, hiljattain suomennettu kertomus Turun pommitus on kirjoitettu vuonna 1889. Kirja kertoo vuodesta 1854, jolloin Krimin sodan (1853–1856)  sivunäytös, ns. Oolannin sota, ulottui Turkuun asti. Hauska kirja kertoo ihmisten toimista, kun sota uhkasi. Spitteler kirjoitti kaikkiaan viisi kertomusta eksoottisesta Suomesta ja vaikutti merkittävästi Suomi-kuvan muotoutumiseen Keski-Euroopassa. Hän todella sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon v. 1919.



Vuosikokous
   
ti 15.5.2012 klo 18:00
Vuosikokous, Uudenmaankatu 1, 3. kerros, Turku
Sääntömääräiset asiat   

n. klo 19:00 VUOSIKOKOUSESITELMÄ – piispa emeritus, TT Gustav Björkstrand
Jacob Tengström ja Aleksanteri I

Jacob Tengström oli kotoisin Kokkolasta, sai tieteellisen koulutuksensa Turun Akatemiassa ja kehittyi huomattavaksi kirjailijaksi, tiedemieheksi ja kirkon johtajaksi saatuaan vaikutteita sekä Turussa että Ruotsissa. Henrik Gabriel Porthan toimi hänen opettajanaan ja työtoverinaan, ja hänen kauttaan Tengström myös tuli vakuuttuneeksi siitä, että jos Venäjä hyökkää Suomeen, niin maan kohtalo on sinetöity.

Kun Suomen sota sitten syntyi, Tengström veti tästä omat johtopäätöksensä ja otti heti yhteyttä Venäjän keisariin Aleksanteri I:seen taatakseen Suomelle sekä poliittisen että kirkollisen autonomian. Päätös herätti paljon pahennusta, mutta Tengström itse oli vakuuttunut siitä, että tulevaisuudessa ratkaisu todettaisiin oikeaksi.

Tengströmin ja Aleksanterin välille kehittyi luottamuksellinen suhde, jonka turvin Suomen olot järjestettiin molempien osapuolten kannalta hyväksyttävällä tavalla. Yliopisto nousi uuteen kukoistukseen, kirkko säilytti toimintavapautensa, maanviljelijät vapautensa ja Suomi sai hallituksensa, pankkinsa ja keskeiset virastonsa.

Aleksanteri ymmärsi kirkon merkityksen kansan kasvattajana ja Tengström luotti siihen, että Aleksanteri oli todellinen humaniteetin ruhtinas ja pitäisi hallitusvalansa. Vaikka tiet erkanivat myöhemmin, keskinäinen luottamus säilyi Aleksanterin kuolemaan asti.


Konsertti

ti 6.3.2012    Trubaduuri ja säveltäjä Jelena Frolova
klo 19:00    Sibelius-museo, Piispankatu 17, Turku

Lahjakas moskovalainen Jelena Frolova esittää kitaransa säestyksellä tunnetun venäläisen runoilijan Marina Tsvetajevan (1892-1941) runoihin tekemiään sävellyksiä.

Frolova on syntynyt v. 1969 Riiassa. Hän on konsertoinut Venäjällä, monissa Euroopan maissa ja esiintyy säännöllisesti myös Ranskan ja Belgian World music -festivaaleilla. Hän on trubaduuri ja säveltäjä, jota verrattu Bulat Okudžavaan, Vera Matvejevaan tai Alexander Galitšiin, joita neuvostovuosina kuunneltiin puoliksi salaa rahisevilta äänitteiltä.

Konsertin järjestävät yhteistyössä Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva Aleksanteri-instituutti ja Turun Pietari-seura.

Liput: 7 euroa (opiskelijat 5 euroa). Lippuja voi ostaa Pietari-seuran tilaisuuksista ja konserttipaikan ovelta.



Luentosarjat

VENÄJÄN NYKYKIRJALLISUUS

Järjestetään yhteistyössä Turun Pietari-seuran, Turun suomenkielisen työväenopiston sekä Turun yliopiston yleisen kirjallisuustieteen ja venäjän kielen oppiaineiden kanssa.

Paikka: Turun suomenkielinen työväenopisto, luentosali, Kaskenkatu 5, Turku

Luentokortti (30 euroa) tai 8 euron kertamaksu.

ma 23.1.2012 klo 17:30-19:00
Johdatus venäläiseen nykykirjallisuuteen
Yliopistonlehtori, dosentti Tomi Huttunen, Helsingin yliopisto
Tohtorikoulutettava, FM Tintti Klapuri, Turun yliopisto

ma 30.1.2012 klo 17:30-19:00
Venäläisen proosan perestroika
Professori (emer.) Pekka Pesonen, Helsingin yliopisto

ma 6.2.2012 klo 17:30-19:00
Naiskirjallisuuden nousu
Yliopistonlehtori, dosentti Marja Rytkönen, Itä-Suomen yliopisto

ma 13.2.2012 klo 17:30-19:00
Dystopioiden uusi tuleminen
Kriitikko, kääntäjä, FM Kristina Rotkirch

ma 5.3.2012 klo 17:30-19:00
Vladimir Voinovitš
Professori Riitta Pyykkö, Turun yliopisto

ma 12.3.2012 klo 17:30-19:00
Natalja Kljutšarjova
Professori Maija Könönen, Itä-Suomen yliopisto

ma 19.3.2012 klo 17:30-19:00
Ljudmila Ulitskaja
Yliopisto-opettaja, FT Jenniliisa Salminen, Turun yliopisto

ma 26.3.2012 klo 17:30-19:00
Vladimir Sorokin
Professori Ben Hellman, Helsingin yliopisto

ma 2.4.2012 klo 17:30-19:00
Aleksandra Marinina
Tutkija, FT Kirsti Ekonen, Helsingin yliopisto

ma 16.4.2012 klo 17:30-19:00
Viktor Pelevin
Tohtorikoulutettava, FM Tintti Klapuri, Turun yliopisto


KUVAT MAAILMAA JAKAMASSA: PROPAGANDATAIDE NEUVOSTOLIITOSSA
Reeta Kangas, FM, M.Phil.

Turun suomenkielisen työväenopisto, Kaskenkatu 5, auditorio, 5. krs.
Luentokortti (30 euroa) tai 8 euron kertamaksu.

ke 1.2.2012 klo 17:00-18:30
Kahden leirin politiikkaa: Neuvostoliittolaisen propagandataiteen juuret ja vallankumoustaide.

ke 8.2.2012 klo 17:00-18:30
Vihollisesta liittolaiseksi, liittolaisesta viholliseksi: Toisen maailmansodan propagandataide Neuvostoliitossa.

ke 15.2.2012 klo 17:00-18:30
Inhimillisyyden riisto: Eläinsymboliikan käyttö neuvostoliittolaisessa propagandataiteessa.


alkuun


Matkat ja retket

ti 31.1.2012 Seipelin Sali ja Pyhän Hengen kappeli - tutustumiskäynti
klo 17:55   Kokoontuminen Casagrandentalon edessä, Linnankatu 3, Turku.
Ryhmä on täynnä, eikä ilmoittautumisia enää oteta vastaan.

Tutustumme historiallisiin kohteisiin arkkitehti Benito Casagranden opastuksella. 

Nykyisessä Casagrandentalossa sijaitsee historiallinen Seipelin sali, Suomen ensimmäinen varsinainen ravintola, joka oli maan suurin juhlasali vuodesta 1753 Turun Seurahuoneen valmistumiseen asti v. 1812. Arvokkain vieras on ollut Venäjän keisari Aleksanteri I, jonka kunniaksi Seipelin salissa järjestettiin suuret tanssiaiset v. 1809.

Casagrandentalo sijaitsee historiallisesti arvokkaalla, jo keskiajalla tunnetulla Pyhän Hengen tontilla. Tontille alettiin rakentaa kirkkoa kaupungin suomenkielisille asukkaille vuonna 1588 kuningas Juhana III:n rahoituksella. Kuninkaan kuoltua pari vuotta myöhemmin rahoitus tyrehtyi. Turkulaiset jatkoivat kirkon rakentamista hitaasti omin varoin. Kirkko paloi keskeneräisenä 1600-luvun alussa, ja lopulta Pietari Brahe määräsi keskeneräisen kirkon purettavaksi 1600-luvun puolivälissä.

Rakennettavaksi aiottu kirkko ja sen hautausmaa unohtuivat ja katosivat aikakirjoista. Tontilla vuonna 1986 käynnistyneet arkeologiset kaivaukset toivat päivänvaloon Pyhän Hengen talon ja Pyhän Hengen kirkon jäännökset sekä niitä ympäröivän hautausmaan lähes koko laajuudessaan. Paikalla toimii Pyhän Hengen ekumeeninen kappeli.


ti 8.5.2012    Vähältä piti -tilanne Turussa v. 1854 - kävelyretki Ruissalossa
klo 17:30 Kokoontuminen Ruissalon kansanpuistossa. Sinne pääsee mm. bussilla n:ro 8.

Retken oppaina toimivat Turun matkailuoppaat Seija Somerpalo ja Leena Tiusanen. Kävelykierros maksaa 5 euroa; maksu kerätään paikan päällä.

Ranskan ja Englannin liityttyä Turkin rintamaan Itämaisen sodan lonkerot ulottuivat autonomisen Suomenkin rannikoille. Ruissaloon rakennettiin tykkipatteri ja Pukinsalmeen viriteltiin puomi- ja ketjuesteitä englantilaisten varalta. Luonnon olosuhteet, strategia ja lopulta hyvä tuuri käänsivät tilanteen onnekkaaksi.

Samoihin aikoihin oli Ruissalon saari muuttumassa kalastus-, viljelys- ja laiduntamisalueesta varakkaiden porvareiden kesänviettopaikaksi, ja toinen toistaan komeampia huviloita alkoi kohota ensin saaren sisäosiin, myöhemmin rannoille.

Kevätretkellä tutustumme sekä linnoitustyön muistoihin että katselemme huviloita. Lämmikkeeksi voi rantatien kahvilassa nauttia kupposen kahvia omakustannushintaan.


3.-10.8.2012    BUSSIMATKA ITÄ-KARJALAAN

Turun työväenopistossa järjestettyyn Venäjän monet kasvot -luentosarjaan liittyen pyrimme toteuttamaan Itä-Karjalan -matkan, joka suuntautuu Vienan Karjalaan, mm. kalevalaisten runojen maille Vuokkiniemeen ja Uhtualle sekä osittain vepsäläisten asuttamaan Aunuksen Karjalaan. Lehdon liikenteen bussilla tehtävään kiertomatkaan sisältyy myös päiväretki Solovetskin luostarisaareen.

Matkan vastuullinen järjestäjä on Suomen Matka-Agentit. Venäjän matkailuyrittäjät eivät vielä ole vahvistaneet vuoden 2012 hintoja, mutta alustavasti on laskettu, että matkan hinta 20 hengen ryhmälle tekee 1295 euroa hengeltä. Matkan hinta laskee, mikäli osallistujamäärä on suurempi. Tavoitteenamme on 30 hengen ryhmä.

Pyydämme ystävällisesti, että jo alustavasti ilmoittautuneet vahvistavat kiinnostuksensa Anna-Stina Nybylle:
annastina.nyby@gmail.com  tai puh. 040 519 2775 (mieluiten iltaisin).

Otamme mielellämme vastaan myös uusia alustavia ilmoittautumisia. Lopulliset sitovat ilmoittautumiset tehdään vasta, kun matkan hinta on saatu vahvistettua.

Alustava matkaohjelma:

perjantai 3.8.   
Turusta Kuhmoon, majoittuminen hotelli Kalevalaan, illallinen.

lauantai 4.8.   
Kierros Kostamuksessa, lähtö kohti Vuokkiniemeä. Lounas, jonka yhteydessä pieni konsertti. Matka jatkuu, illaksi Kalevalaan (Uhtualle). Majoittuminen: hotelli Welt, iltapala.

sunnuntai 5.8.    Kalevalan kierros ja museokäynti, piknik-lounas. Matka jatkuu kohti Vienan Kemiä. Majoittuminen hotelli Pritšaliin, illallinen.

maanantai 6.8.    Retki Solovetskiin, jossa tutustuminen pääluostariin, lounas ja käynti Sekirnaja-vuorella. Myöhään illalla saapuminen Belomorskiin (Sorokkaan), majoittuminen hotelliin. Merimatka Solovetskiin tehdään suurehkolla aluksella, kesto 3-4 tuntia.

tiistai 7.8.    Belomorskin-kierros, Stalinin kanava. Matkalla Petroskoihin lounas ja kierros Karhumäessä, piipahdus Poventsaan ja Sandarmohin metsikköön. Petroskoi, hotelli Äänislinna.

keskiviikko 8.8.    Petroskoin-kierros, lähtö Sortavalaan, matkalla pysähdys Kinnermäen karjalaiskylässä, jossa kyläkierros, käynti 1700-luvulla rakennetussa kirkossa ja lounas karjalaisemännän talossa. Illaksi Sortavalaan, majoittuminen Kaunis-hotelliin, illallinen.

torstai 9.8.    Sortavalan-kierros, Kuhavuori, käynti Ruskealan marmorilouhoksella, josta edelleen Suomeen. Illaksi Kiteelle Pajarinhoviin, jossa majoittuminen ja illallinen.

perjantai 10.8.    Kotimatka Kitee-Turku.


alkuun


Ilmoittaudu sähköpostilistallemme: ullamaarit.raitanen@gmail.com
Saat säännöllisesti tietoa mielenkiintoisista tapahtumista!